Banrock Station pelastaa viinillä maailma

Banrock Station Wine & Wetland Centre
Holmes Road
Kingston on Murray
South Australia 5331, Australia
http://www.banrockstation.com.au

Etelä-Australiassa sijaitseva Banrock Station -viinitila kantaa vastuunsa ympäristön kuormittamisesta lahjoittamalla miljoonia dollareita suoalueiden ja niiden eläimistön suojeluun.

Ajettuamme kaksi ja puoli tuntia Adelaidesta koilliseen Banrock Stationille, tuntui kuin olisimme saapuneet eri maailmaan. Kaupunkiäänien jälkeen maaseudun hiljaisuus suorastaan huusi korvissamme. Odotellessa isäntäämme Banrock Stationin Wine & Wetland Centerin terassilla, nautimme silmiemme eteen avautuvasta näkymästä. Katselemme lähes lintuperspektiivistä viinitarhoja, jotka kasvavat yhdellä Australian merkittävimmistä luonnonsuojelualueista.

Olemme juuri saapuneet Australian suurimman viinitalon Hardy Wine Companyn omistamalle 1700 hehtaarin kokoiselle tilalle Riverlandiin.

Tilan johtaja Tony Sharley saapui paikalle leveästi hymyillen, käsi ojossa.

– How are you, mates?

Parin päivän kielikylvyn jälkeen osasimme jo vastata sujuvasti paikallisella murteella:

 – No worries!

Taistelua vedestä

Viininviljelijä ja luonnontieteilijä Tony Sharley on kiireinen mies, sillä viinibisneksen ohella hänellä on vielä suurempi intohimo – kosteikkojen suojelu. Niitä on monenlaisia: kosteikkoja ovat niin suot, tulvamaat, jokisuistot, umpeen kasvavat järvet kuin meren rannikon maatuvat lahdet.

Lähdemme patikoimaan luontopolulle, jolla kokonaisuudessaan on mittaa seitsemän kilometriä. Kävelyreitti on erittäin suosittu vierailijoiden keskuudessa, joita Banrock Stationilla käy yli 100 000 vuodessa.

Ylitettyämme pitkospuita pitkin kosteimmat paikat saavumme järven rantaan rakennetulle lintutornille. Kiikareiden kanssa saamme ystävällisen, mutta tiukan kehotuksen puhua kuiskaten.

Vieraskeskuksen rauhallisuus vaihtui järvellä luontoäidin sinfoniaksi, jossa eri linnut esittävät omia soolojaan. Meikäläiselle asfalttiruusulle lintulajien kirjo pelikaaneineen, mustajoutsenineen ja muine vesilintuineen oli ainutlaatuinen elämys. Sharley täytti pientä muistivihkoaan. Tälläkin kertaa tuli bongattua uusi lintulaji.

 – Jotkut maailman kosteikoista ovat pinta-alaltaan jopa satojen neliökilometrien laajuisia .Ne ovat monessa tapauksessa luonnonarvoltaan heikentyneet ja pinta-alallisesti pienentyneet eri puolilla maapalloa, Sharley selitti.

Kosteikot häviävät kasvavan maatalouden, asutuksen ja teollisuuden tieltä kaikilla mantereilla. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, pahenee monien tiheästi asuttujen maanosien vesipula. Kosteikkojen tuhoutuessa uhkaavat myös monet niistä riippuvaiset lajit hävitä. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä ne ovat muuttavalle vesilinnustolle.

Viinillä suojelellaan luontoa

Hardy Wine Company osti Banrock Stationin 1993 ja lanseerasi viisi vuotta myöhemmin ainutlaatuisen tavan kerätä varoja ympäristönsuojelulle. Vuodesta 1998 jokaisesta maailmalla myydystä viinipullosta osa on käytetty luonnonsuojeluun. Kansainväliseen pelastusohjelmaan kuuluu nyt 60 suoaluetta, joista 18 sijaitsee Australiassa. Suomessa Banrock Station on tukenut WWF:n työtä Liminganlahden kosteikkoalueella Oulun lähellä.

 – Tämä symbioosi on hyödyttänyt valtavasti sekä markkinointia että luonnonsuojelua, Sharly sanoi. Se on paitsi herättänyt kansainvälistä kiinnostusta tuotteisiimme myös tietoisuutta maailman jäljellä olevien suoalueiden suojelun tärkeydestä. Johtoajatuksemme on ajatella globaalisesti, mutta toimia paikallisesti.

Vuonna 2002 Banrock Station sai Ramsar-ryhmän jakaman arvostetun soiden suojelupalkinnon ja alue nimettiin 1200 kansainvälisesti merkittävän kosteikon joukkoon. Tästäkin syystä ympäristötieteilijä Sharley on haluttu luennoitsija, joka matkustaa puhumassa luonnonsuojelusta ja ekoturismista ympäri maailmaa. Milloin mies ei ole puhujamatkoilla, hän koordinoi 18 palkatun työntyöntekijän lisäksi merkittävää vapaaehtoisten joukkoa, jotka auttavat Riverlandin 11 000 hehtaarin kosteikko- ja tulva-alueiden ennalistamisessa, taistelevat 300 hehtaarin alueella aavikoitumista vastaan sekä hoitavat 250 hehtaarin laajuisia viinitarhoja.

Muistijälkiä Murray-joelta

Astumme laivaan Kingston-on-Murrayssa tarkastellaksemme lähemmin Australian pisintä jokea, Murray Riveriä. Moottorivene puksutti hiljalleen pitkin jokea ja kapteenimme Peter Fooley kertoili leppoisasti tarinoita joesta ja sen historiasta. Mies tunsi jokaisen mutkan, puun ja linnunpesän joen varrelta paremmin kuin omat taskunsa.

Vedestä kohoavat, lahonneet kumipuut olivat vaikuttava, jopa hieman pelottava näky. Mieleeni nousi Taru sormusten herrasta -elokuvien maisemat. Täällä aika tuntui menettävän merkityksensä.

Kun Hardy osti Banrock Stationin kosteikkoalueen, se oli tukehtumaisillaan lahonneisiin kumipuihin, joen herruutta piti hallussaan eurooppalainen karppilaji ja rantoja reunusti paksu suolarengas.

Vuosikymmenen aikana tehty työ on palauttanut Murray-joen kosteikkoalueille luonnollisen tulva-ja kuivuuskausien kierron. Tällöin kosteikot toimivat ekosysteemin parhaaksi: ne säätelevät vedenjakajina vedenpinnan tasoa, ovat luonnonmukaisia vedenpuhdistamoja, vähentävät tulvia ja myrskyvahinkoja sekä edesauttavat kalalajien lisääntymistä. Tästä hyötyy myös kalastuselinkeino ja vapaa-ajan virkistystoiminta. Alueella uskotaankin vahvasti kasvavaan ekoturismiin.

 – Syksyllä 2008 Etelä-Australian hallitus ilmoitti lakkauttavansa kaksi joesta kasteluvettä pumppaavaa vesilaitosta, jotka ovat häirinneet alueen tulva- ja kuivuuskausien kiertoa. Laitosten sulkemisen jälkeen joessa virtaa 650 miljoonaa litraa enemmän vettä, Sharley iloitsi.

 – Ensimmäisen kerran puoleen vuosisataan kosteikko reagoi luonnonmukaisesti vuodenaikojen vaihteluihin eli vesi nousee ja laskee vuorotellen. Tässä pelissä ei ole kuin voittajia: joki tervehtyy ja viinitarhamme saavat parempilaatuista kasteluvettä.

Kenguru grillissä

Illalla istuskelemme jälleen vieraskeskuksen terassilla maistellen Banrock Station tuottamia viinejä.

– Uskomme, että hyvinvoiva maa kasvattaa myös laadukkaita rypäleistä,joista saamme runsaita, hedelmäisiä viinejä. Vierailukeskuksessa on luonnollisesti mahdollisuus maistella ja ostaa tilalla tuotettuja viinejä. Niitä on tietenkin tarjolla myös ravintolassamme.

Shiraz-rypäleistä valmistettu kuohuviini sai Blondin hymyilemään -tässäpä elämäniloinen kuohujuoma niin seurusteluun kuin ruoankumppaniksi. Sparkling Shiraz onkin australialainen erikoisuus ja kuulemma trendijuoma saarimantereella.

Vierailukeskus on tältä päivältä suljettu, mutta terassilla viritellään grilliä käyttökuntoon. Nyt on australialaisten BBQ-juhlien vuoro. Monitaitoinen isäntämme ottaa grillimestarin roolin ja isossa kaasugrillissä tirisee pian kengurua, lammasta ja jättikatkarapuja.

Pistelen mureaa kengurunlihaa poskeeni hyvällä ruokahalulla, vaikka olinkin bongannut reissun ensimmäisen Skippyn vasta samana aamuna. Illallisen kruunaa kuin tilauksesta kosteikkojen ylle nouseva täysikuu.

Olemme jo pitäneet kiitospuheet, mutta yllätykset eivät pääty tähän. Tony Sharley halusi vielä viedä meidät yöretkelle maastoon etsimään pussieläimiä ja jakelee taskulamppuja. Luonnontieteilijä kertoi, että kosteikkojen suojeluohjelman lisäksi Banrock Station on lanseerannut myös uhanalaisten lajien palauttamisohjelman.

Harjashäntäkaniinikenguruita, jotka näyttävät kenguruiden miniatyyriversioilta, ei ole tavattu Riverlandissa 80-vuoteen eikä pitkäkorvaisista pussikaniineista oltu tehty havaintoja yli sataan vuoteen. Nyt molempia pussieläimiä on ”istutettu” tilalle 50 hehtaarin alueelle, jossa aita suojaa eläimiä niitä saalistavilta ketuilta ja kissoilta.

– Toimme alueelle aluksi viisi urospuolista pussikaniinia ja katsomme miten niiden elämä alkaa sujua täällä. Jos kaikki menee hyvin ja eläimet viihtyvät, herrat saavat aikanaan tyttöystäviä ja lisääntyminen voi alkaa.

Sitkeistä etsinnöistämme huolimatta emme näe ainuttakaan yössä vaeltavaa pussieläintä. Yhdet silmät kiiluivat kuunvalossa.

– Se on hämähäkki, kuiskasi Tony Sharley, mies, jolle luonto on paljon piinkovaa bisnestä tärkeämpää. Samanaikaisesti Blondin mielikuvituksessa karvajalkainen tappajahämähäkki ryhtyi kiipeämään reittäni ylöspäin...